Syksyisiä kuulumisia

Viime viikolla kävi taas niin, että verihiutalearvoni romahtivat jälleen. En kuitenkaan onneksi joutunut sairaalaan jäämään, vaan kävin kahtena päivänä tiputuksessa ja sitten sain taas olla ihan normaalisti. Juulilla oli talliviikko ja joka päivä tuli Makella ratsastettua: tiistaina juoksutin, keskiviikkona ilman satulaa, torstaina koulua, perjantaina koulutunnilla, lauantaina maastossa, sunnuntaina koulua ja maanantaina taas ilman satulaa. Maastossa annoin Maken oikeastaan määrätä vauhdin ja kyllä sitten aika vauhdikkaasti mentiinkin. Se oli silti hyvä, sillä limat lähtivät hyvin liikkeelle.
Sunnuntain kouluväännöstä onkin sitten kuvia. Menin siis loivaa kiemuraa ja tein päätyihin ympyrät. Aluksi meillä oli vähän erimielisyyksiä taipumisen suhteen ja aika kirahvina mentiin, mutta loppua kohden meno alkoi näyttämään ihan suht hyvältä. Make liikkui todella hyvin eteenpäin ja kuunteli apujakin hyvin, pienen taistelun jälkeen. Tykkään todella paljon tuosta hevosesta. ♥

Kaikki Maken kuvat (c) Taru

 

 

 

 

 

 

 



Tuossa oli niitä hyviä otoksia. Seuraavista näkee ettei meilläkään mene aina kaikki niin kuin strömssöössä. =D

 

 

Vitsi mikä irvistys

En kyllä yhtään tiiä mistä Make otti tuossa kohtaa nokkiinsa

Kauniisti mennään ihan väärinpäin. Onneksi tuo pää kyllä laski sitten alemmas. =)

Ratsastin sunnuntaina myös Poitsun. Mentiin lävistäjillä "jumppaa" eli "leväytin" kädet levälleen ja väistätin lävistäjältä uraa kohden. Olikohan tuossa lauseessa nyt mitään järkeä? Luultavasti ei, mutta eipä anneta sen häiritä. Tein lisäksi päätyihin ympyrät. Poitsu oli tosi mukava ratsastaa ja liikkui myös hyvin eteenpäin. Tuli todettua, että Poitsu on blondi, koska herran mielestä on mahdotonta ravata ja väistää samaan aikaan. Jalat menevät minne sattuu. Eihän blondikaan osaa kävellä ja syödä purkkaa samaan aikaan (itse näin blondina tietysti osaan tuon =D). Ehkä jonain päivänä sekin sitten onnistuu. =D

Poitsun ratsastus kuvat (c) Tia

Nyt maanantaina tunnilla hypättiin ja menin Poitsulla. Meni muuten aivan SUPER hyvin! Poitsu liikkui TODELLA hyvin ja oli mukava kerrankin miettiä muutakin kuin sitä vauhtia. Oli hieman vaikea hidastaa, kun herra kunnolla pääsi vauhtiin. Oliivi kuolaimilla on todellakin parempi hypätä kuin niillä gägeillä.
Meillä on tallilla estekisat ensi viikon lauantaina ja ilmoitin sitten itseni Poitsun kanssa luokkiin 70cm ja 80cm. Hiukan jännittää, mutta toivottavasti menee hyvin.

Loput heppakuvat (c) Taru

 

 

Tämän viikon tiistaina käväisin päivystyksessä oikean polveni takia. Maanantaina meinasi jalka pettää alta aika monta kertaa ja polvi särki todella paljon. No ei sieltä mitään vakavaa löytynyt, mutta ohjeeksi sain pitää polvea levossa pari päivää ja siinä kannattaa pitää tukisidettä ja pitäisi ryhtyä uimaan. Ei tuossa mitään, mutta samalla minulta otettiin myös verikokeet, mistä yllättäen selvisi, että verihiutalearvoni on 5... Meinasin joutua sairaalaan jäämään, mutta onneksi lääkäri päästi minut kotiin, kunhan ottaisin ihan iisisti. Nyt sitten toivon, että saan maanantaina sellaisen lääkityksen, minkä avulla nuo arvot pysyisivät kohdallaan. Toisaalta tällainen pieni tauko on ihan hyvä tuon polven kannalta.

Parhaat pojat ♥

En olisi voinut sairaalaan jäädä, sillä minulla oli keskiviikoksi liput Sami Hedbergin keikalle. Oli muuten aivan tajuttoman hyvä ja nauroin todella paljon koko keikan ajan. Jos jollain on mahdollisuus nähdä Sami livenä, niin suosittelen kyllä lämpimästi!

Nyt sitten toivotaan, että tuo polvi ei hajoa lopullisesti ja että nuo veriarvot nousisivat kohdalleen. Mutta palaillaan!

Kyllä, olen vielä hengissä

Juu hei vaan. On vähän jäänyt tuo kirjoittelu osittain viime postauksen kommenttien takia, mutta myös hieman inspiraatio lopahti. Nyt kuitenkin olen päätynyt siihen, että ensinäkin mietin ensin ainakin kymmenen kertaa mitä tänne blogiini kirjoitan ja jos ei jotain tekstini miellytä niin sille ei vaan voi mitään. Inspiraatiotakin nyt taas on, mutta jos taas tulee taukoja niin sitten niitä vain tulee.

Mutta jos vähän tuosta loppu kesästä kertoilisin nyt alkuun. Käytiin kaverini kanssa Suomenhevosten Kuninkuusraveissa tuossa elokuun alussa, olivathan ne sentään täällä Porissa. Aurinko paistoi koko päivän, minkä takia poltin jalkani, hartiani ja naamaani jäivät kauheat rajat aurinkolaseista. Oltiin myös lauantain iltajuhlassa, missä esiintyi ihana Jari Sillanpää aka Siltsu ja tykkäsin kyllä kovasti. Muutenkin tuli silloin juhlittua ihan pikkutunneille asti. Pelasin totoakin ekaa kertaa elämässäni ja jopa voitettiin jotain. Panokset eivät tietysti olleet mitkään päätä huimaavat, mutta eipä se meidän tarkoitus ollutkaan.



Tuosta hieman näkee aurinkolasien rajoja =D

Hieman tärähtänyt, mutta ainoa kuva Siltsusta josta saa jotain selvää =)

Poitsukin oli minulla taas vuokralla sen neljä viikkoa. Tehtiin kaikenlaista: hypättiin, väännettiin koulua, höntsäiltiin ja maastoiltiin. Se oli mukavaa aikaa ja sai taas Poitsua työstää eteenpäin ja samalla itse keskittyä omaan istuntaan ja erityisesti käsiini.

Ehkä paras kuva musta ja Poitsusta. ♥



Sitten ku Poitsu on nätisti ni itte näyttää järkyttävältä =D

"Haista kukka en varmasti suostu kuvattavaksi!"

Sitten lähdettiin talli porukan kanssa Suomenratsujen Kuninkaallisiin Ypäjälle, missä yksi Iida meidän tallilta hyppäsi pari luokkaa yhdellä tallin suokeista, Rassella. Hienosti niillä meni ja kyllä huomasi, tai oikeastaan kuuli, että meidän porukka oli kannustamassa. Siellä tuli kierreltyä kojuja ja jotain tarttui mukaankin. Minulla ei tosiaan ole ikinä ollut mitään merkki ratsastusvaatteita, vaan olen aina painanut menemään Prismasta saatavilla sukilla ja housuilla. Nyt kuitenkin ostin jo Kuninkuusraveista itselleni harmaan Kingslandin hupparin ja maksoin siitä itseni kipeäksi, mutta ihastuin siihen heti ensi näkemältä ja se oli tietysti pakko saada. No Ypäjältä mukaani tarttui sitten B Vertigon ihanan paksu sininen huppari, kahdet HV Polon sukat, Rockelin hanskat sekä uusi "timantti" kouluraippa. Minusta on tullut siis merkkipelle. =D No ei kai, mutta nyt tulee testattua kestävätkö nuo merkkivaatteet paremmin kuin esimerkiksi nuo Prisman sukat/hanskat.

Iida ja Rasse =)

Minulla on nyt aina välillä tullut taukoja tallilla käymiseen kiitos ihanien verihiutalearvojen. Ne ovat taas laskeneet tasaisin väliajoin ihan sinne nollaan (normaalisti niitä kuuluu olla 100-300 välillä) ja se on sitten meinannut sitä, ettei mitään saa silloin nostella ja ratsastus on tietysti ehdottomasti kielletty. Jouduin pari viikkoa sitten viikonlopuksi sairaalaan, koska tilanne kuulemma näytti huonolta. Siellä minulle sitten tiputettiin immuunipuutokseeni annettavaa nanogamia ja verihiutaleet nousivat ja pääsin taas ratsastamaan. Kukaan ei tiedä, miksi ne tippuvat, ja ilmeisesti lääke mitä olen siihen saanut ei auta enää. Katsotaan nyt sitten miten tästä eteenpäin käy.

Sairaalasta päästyäni kävin Poitsun kanssa sänkkäreillä päästelemässä ja se teki hyvää meille molemmille. Nyt maanantaina tunnilla hypättiin ja meni todella hyvin. Olen nyt päättänyt jättää gägit narikkaan ja hypätä oliivien kanssa, koska Poitsu pyrkii niiden kanssa paljon paremmin eteenpäin kuin gägien kanssa.
Menin myös Makella pitkästä aikaa, kun Juuli lähti taas Ypäjälle. Osasin herraa vielä jotenkin ratsastaa ja siitä jäi hyvä fiilis.  No sitten kun annoin Makelle tallissa kaurat eteen, niin herra ei syönyt. Yritin antaa porkkanaa, omenaa, leipää ja yritin myös vettä tarjota. Ei kelvannut mikään ja  Make myös kuopi mitä se ei ikinä tee. Suoliäänet onneksi kuului jotenkin, mutta hevonen oli aika surkean näköinen. Lämpö oli nousussa ja Outi kehotti heittämään fleece loimen päälle ja antamaan parafiiniöljyä. En ikinä ennen ollut sitä antanut, vaikka Poitsulla ähky silloin olikin, mutta jotenkin säästyin siltä. Kaiken huipuksi Outilla on vain sellainen pieni ruisku (olisiko se ollut 20ml) ja sitä parafiiniä kuitenkin pitää aikalailla sille hevoselle juottaa. Aluksi ajattelin, ettei tästä mitään tule, mutta sitten kun oikean tekniikan löysi, oli se suht helppoa. Maken koko turpa ja hieman poskikin oli ihan öljyinen ja niin oli myös öljyn antaja. Hihat aivan öljyiset ja taisi sitä hiuksissakin olla. Seuraavaksi jos joudun sitä laittamaan, taidan sadetakin pistää päälle. Siinä parafiiniöljyn laiton aikana Make alkoi täristä ja Outi ajatteli, että olisiko kuume nousussa. Paksumpaa loimea päälle ja karsinaan. Päästyään karsinaan Make oli ihan normaalisti ja olisi jotain halunnut syödä ja joi kiltisti puoli ämpärillistä melassivettä. Paskoikin jopa, eli ei onneksi ähkyä ollut. Juuli tuli sitten tietysti koulusta kotiin ja oli yötä tallilla. Oli kuitenkin niin kylmä, ettei se siellä koko yötä viihtynyt. Makella oli sitten seuraavana päivänä alilämpöä, eli ei nyt sitten tiedä mikä sillä oli. Toivotaan, että nyt herra sitten tervehtyisi.

Juuli leikkasi Makelle ratsuharjan ja ei oo mitenkään ruma. Tosin hieman outo kun tottunu sellaseen pitempään mutta kyllä siihen tottuu =)

Tiedättekö muuten kuinka vaikeaa on saada parafiiniöljy pois vaatteista? HYVIN vaikeaa. Heti ensiksi hieroin astianpesuainetta öljy kohtiin ja koneeseen. Noh ei yllättäen lähtenyt. Sitten hinkkasin läikkiä sappisaippualla ja liotin Vanish oxi action vedessä tunnin ajan ja heitin taas koneeseen, jonne laitoin myös tuota Vanishia. Jotkut läikät lähti, jotkut vain haalistui. Viimeisellä kerralla hieroin tuota Vanishia öljyisiin kohtiin ja laitoin ainetta myös koneeseen ja eikun pyörimään. Ja tadaa koneesta tuli huppari ilman yhtään öljyistä läikkää! Eli kyllä se parafiiniöljy lähtee, kunhan vähän näkee vaan vaivaa. =)