Koulua monessa muodossa

Tänään tosiaan olin aivan koko päivän tallilla. Ekan tunnin menin ilman satulaa ja toisen ihan kunnon koulutunnit.

Poitsu tuli oikein hirnuen vastaan portille, mitä se ei ollut ikinä ennen tehnyt. Monien puskien kautta päästiin talille ja eikuin varusteet niskaan ja menoks.

Ilman satulaa tosiaan ekan tunnin menin ja pistin Poitsulle vielä gägit (joita yleensä käytän vain maastossa ja esteillä. Ovat "nostavat" kuolaimet ja hyvät etupainoiselle hevoselle) oliivien (nivel oliivit, kuolaimet nekin, joita Poitsulla on alettu käyttää koulussa) sijaan, koska halusin koittaa miten Poitsu toimii nykyään niiden kanssa koulussa. Tarkoitus ei ollut mennä mitään hirveetä koulu tuntia, mutta aika koulupainotteiseksi se meni. Menin aluksi isoa ympyrää toisessa päädyssä ja taivuttelin ja hain pyöreyttä Poitsuun. Kyllä sitä sitten löytyikin, vaikka ravissa ei pyöreys niin hyvin säilynyt. Otin myös ravilisäyksiä pitkillä sivuilla ja kyllä Poitsu lähtikin hyvin pidentämään vaikka istuinkin harjoitusravissa. Laukkaa otin ympyrällä sekä pitkillä sivuilla otin vähän spurtteja. Vasen suunta oli Poitsun kanssa huomattavasti helpompi kuin oikea ja herra kulki pyöreänä ravissa jopa puolikkaan ympyrän ja olen hyvin ylpeä =) Käytiin kävelemässä maastossa kaverini kanssa ja mentiin kaksi ylämäkeä, missä huusin kuin hullu, kun pelkäsin etten pysy selässä vaan valuisin Poitsun pyllyn kautta alas. Ratsastin Poitsun takaisin laitumelle odottamaan seuraavaa tuntia.

Yritin kehittää itselleni jotain tekemistä tallilla ja päädyin työntämään kaverini autoa mudasta pois. Eipä siitä reissusta sen enenpää, mutta kyllä nauratti. Päätin sitten putsata Poitsun gägi suitset, koska niitä en käytä niin usein ja seuraavan tunnin menisin oliivien kanssa plus sain ainakin jotain kehittävää tekemistä. Kävin myös hakemassa läheisestä kahvilasta jäätelön ja mietein samalla, mitä koulu juttuja tekisin seuraavalla tunnilla.

Hain sitten Poitsun toista kertaa laitumelta ja ihmettelen, että herra tuli minua edelleen portille vastaan, kun itse ajattelin että saan hakea sen toisesta päästä laidunta.
Poitsu melkein nukkui käytävällä, kun laitoin sitä kuntoon ja pohdin mielessäni että tuleekohan tästä nyt yhtään mitään. Lähdin kuitenkin kentälle luottavaisin mielin, olihan edellinen tunti mennyt todella hyvin.
Aloitin käynnissä pohkeenväistöt niin että menin ensin pituushalkaisijalle ja siitä väistätin uralle. Poitsu väisti todella hyvin ja pyöristyikin samalla.  Ravissa otin väistöä niin, etää väistin uralta keskemmälle kenttää ja sieltä takaisin uralle ja sekin onnistui Poitsulta leikiten ja pyöristymistä tapahtui paikoitellen. Laukkaa otin viimeisen väistön jälkeen ja laukkasin pääty ympyrän. Nostot onnistuivat hyvin, paitsi oikeassa kierroksessa Poitsu olisi mielummin ottanut vasemman laukan, ja laukka rullasi hyvin. Lopputunnista takajalatkin olivat kunnolla käytössä ja kaula oli kaarella ja olin ratketa riemusta, kun kaikki tehtävät sujuivat niin hyvin.



Kouluponi<3

 

Poitsua taisi väsyttää tunnin jälkeen, kun ei yrittänyt mennä minnekkään puskaan syömään, vaan käveli nätisti vierelläni laitumelle asti. Sinne se jäi portille katsomaan kun lähdin ja kun selkäni käänsin, meni piehtaroimaan mahdollisimman kuraiseen paikkaan =D



Idiootti ilme mulla =DD
 

Huomenna olen töissä niin etten kerkeä talille, mutta perjantaina pitäisi olla estevalmennus mihin olen menossa jos porukkaa vain tulee tarpeeksi =)








  Kiitän Kaisaa ratsastuskuvista tooodella paljon! =)

Koulua vesisateessa

Tuli oikeen kunnon hiki ku joutu ajattelemaan =D

Vietin tosiaan koko aamu- ja iltapäiväni sairaalassa ja pääsinkin siksi tallille vasta myöhemmin illalla.
Poitsu tuli portille minua vastaan höristen, kun hain herraa laitumelta, vaikka ensin meinasi ruoka viedä voiton. On hyvin hauska kiskoa hevosta jokaisesta puskasta pois, kun toinen haluaisi syödä koko ajan.

Siinä Poitsua kuntoon laittaessani tuli pieni sade kuuro, mutta ajattelin silti että en ole sokerista tehty ja päätin mennä kentälle ratsastamaan. Varusteet hevoselle ja itselle päälle ja menoks.

Ensin olin ajatellut, että menisin ilman satulaa jonkinlaisen rennon tunnin, mutta muutin mieltäni ja menin ihan kunnon koulu tunnin satulan kanssa. Menin siis loivaa kolmikaarista kiemuraa ja tein voltit keskimmäisen kaarteeseen ja taivuttelin Poitsua molemmissa päädyissä. Käynnissä Poitsu pyöristyi tosi hyvin, vaikka välillä piti kattella, kun kavereita vietiin laitumella takaisin ja puskissa oli "mörköjä". Ravatessa olen hyvin tyytyväinen, että Poitsu ravasi kunnolla voltit, koska yleensä pienet voltit ovat olleet meille ongelma. Poitsu pyöristyi aina välillä ravissa, mutta se oli hetkittäistä ja valahteli välillä etupainoisen puolelle. Olen silti mielissäni, että pyöristymistä tapahtui edes hetkittäin.
Siinä sitten ratsastaessani alkoi satamaan oikein kunnolla, mutta ei se meidän menoa haitannut. Poitsu jopa liikkui reippaammin, kun alkoi sataa ja pieni sade virkisti minuakin mukavasti. Eipä se kuuro silti kauaa kestänyt
Laukkaa otin niin, että kiemuran loputtua nostin laukan ja työstin sitä ympyrällä. Nostot onnistuivat hyvin, niinkuin melkein aina Poitsulla, mutta muuten meno oli aluksi melko tahmeaa. Kyllä se siitä sitten käynnistyi ja loppujen lopuksi meni tosi hyvin. Otettiin lopuksi hiukan vastalaukka harjotuksia ja nekin meni tosi hienosti eikä ollut mitään ongelmaa. Tein tosiaan samat tehtävät molempiin suuntiin ja lopuksi kävin kävelemässä loppukäynnit maastossa.


Kun vein Poitsun takaisin laitumelle ja yritin kuvailla muita hevosia, ei Poitsu meinannut minun antaa tehdä sitä. Aina kun kävelin eteenpäin herra tuli perässä, hamusi takintaskujani ja jäi viereeni tai eteeni syömään. Kai se vähän pelkäsi, että annan jollekkin muulle hänen syömisensä. Hassu poika =)

Huomenna ajattelin koko päivän viettää tallilla nyt kun on töistä vapaata. Huomiseen siis! =)

Perus Poitsu

Oli pakko pistää tää kuva tänne kun löysin tän. Poitsu ei tykänny ilmeisesti ku kuvasin häntä ja näyttääkin sen selvästi =D

Poitsun ja Hanskin tarina

Poitsu tuli Outille muistaakseni vuonna 2006 ja pidin hummasta heti ensisilmäyksestä lähtien. Muistan kuinka se karsinasta kurkisteli ja hirnui uuden tuttavuuden nähdessään. Halusin tietysti heti päästä kokeilemaan millainen tallin uusi hevonen olisi ratsastaessa.

 

Poitsun kanssa jouluna 2006

En muista, koska menin Poitsulla ekan kerran, mutta muistan että olin ensimmäinen tuntilainen joka Poitsun kanssa lähti maastoon. Olin aivan innoissani ja maastolenkki menikin hyvin eikä meillä ollut mitään ongelmia. Muistan kuitenkin yhden maasto kerran jolla Poitsu painoi niin paljon kädelle, että olin onnellinen kun päästiin takaisin talliin.
Kaverini meni Poitsulla tunnilla vähän sen jälkeen kun Poitsu oli Outille tullut ja se oli aivan kauheaa. Hevonen ei edes suostunut ravaamaan ainakaan pitkiä pätkiä laukasta puhumattakaan. Ei tunnista tullut oikeastaan mitään, kun ei herraa yhteistyö kiinnostanut.


Eka hoitopäivä
 

Eipä Poitsulla paljon ratsastajia ollut, mutta minä ihastuin siihen heti kun olin muutaman kerran sillä mennyt. Olin ratsastanut todella paljon poneilla ja Poitsua piti (ja pitää vieläkin) käskeä kuin ponia. En siltikään ollut Poitsun eka hoitaja. Ensin herralla oli jopa kaksi hoitajaa kerralla, mutta he eivät pärjänneet Poitsun kanssa, koska olivat aika nuoria vielä silloin. Toinen Poitsun hoitaja oli kaverini ja hän hoitikin Poitsua aikas kauan ennenkuin joutui lopettamaan tallilla käymisen. Minä tietysti olin onnellinen, kun sain viimein hoitohevosen mitä olin himoinnut jo monta vuotta. Vuosi oli tosiaan 2008 kun Poitsun hoitajaksi ryhdyin ja sitä olen vielä tänäkin päivänä.

Eipä minun ja Poitsun elämä aina ole ollut ruusuilla tanssimista. Yhdessä vaiheessa Poitsulla nousi niinsanotusti kusi päähän eikä kunnioittanut ihmistä yhtään ja ehkä hiukan pelkäsin sitä silloin. Muistan kerran kun selkään noustessani herra potkaisi minulta jakkaran alta ja oli ihme ettei se osunut minuun. No Poitsu pistettiin orin kanssa samaan tarhaan ja kyllä kummasti poika rauhottui. Ainoa huono puoli tässä tarhan vaihdossa oli se, että Poitsu rupesi pelkäämään kyseistä oria eikä uskaltanut edes nukkua tarhassa ollessaan.
Poitsu rauhottui onneksi ja uudet kuolaimet auttoivat jos herra päätti lähteä yhtäkkiä hanat laukkaamaan. Norsujarruiksi niitä silloin sanottiin ja sanotaan vieläkin.



En muista koska tämä on otettu mutta on VANHA kuva =D

Olen nyt viisi vuotta Poitsua hoitanut ja kyllä on poika kehittynyt huomattavasti matkan varrella. Moni ei uskoisi, että Poitsu taipuu ja pyöristyy, kun vielä pari vuotta sitten Poitsu oli varsinainen rautakanki. Me ollaan Poitsun kanssa käyty läpi kaikennäkösiä estekisoja, joista yhdet oli ulkopuolliset missä tipuin muurin päälle selälleni kun herra kielsi, ja jopa parit koulukisat. Saatiin 60% perusmerkinkouluohjelmasta Zilpassa tossa kesäkuussa ja olin tai noh olen vieläkin todella ylpeä hepasta.

Minulla ja Poitsulla on ollut ylä- ja alamäkiä ja välillä ei ole luottamusta ollut ollenkaan kummallakaan osapuolella. Nyt kuitenkin luottoa taas löytyy molemmin puolin ja hakiessani Poitsua tarhasta se tulee melkein aina minua höristen vastaan. Toisinaan herra ei ole huomaavinakaan minua jos hänellä on "tärkeämpää" tekemistä, kuten syöminen. Ruoka on Poitsulle kaikki kaikessa ja sen kyllä ulkomuodosta huomaa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten: lihavaystäväinen, pallo, läskipää(kyllä olen joskus ehkä hieman ilkeä =D) ja monta muuta mitä sitten sattuu keksimäänkään.

Huomenna minulla alkaa Poitsun vuokraus, mikä kestää melkein kuukauden joten juttua pitäisi riittää. Ensi kertaan =))

EDIT: Poitsu tuli Outille 2006 olin vähä vuosista sekaisin =D

Ensimmäinen luku

Tosiaan oon tässä lähipäivinä lueskellu kaikennäkösiä heppa blogeja ja siitä sain sitte intoa perustaa oman heppa blogin. Kattellaan miten jaksan tänne kirjoitella, mutta nyt kun Poitsu on mulla melkein koko elokuun vuokralla ni on hyvä kirjotella.

Elikkä tänne kirjottelen hoitohevoseni Poitsun elämästä aina, kun on jotain kirjotettavaa. Seuraava julkasu luultavasti koskee mun ja Poitsun pitkää yhteistä matkaa vuodesta 2008 tähän päivään saakka. Mutta siitä myöhemmin lisää.

Sain ittelleni tehtyä edes jonkunmoisen banneri, tiedän ei oo mikää hääppönen, mutta oon hyvin ylpee ittestäni. Yritän saada ny aluks jotenki nää sivut kuntoon ja sitten ruveta kirjottelemaan.

Ensi kertaan siis =)