Lastenratsu

Tänään tuli nähtyä, että Poitsu pärjää myös lastenratsuna. Poikaystäväni serkkutyttö tuli katsomaan varsaa tallille ja tarkoitus oli, että jos hän uskaltaa niin saa Poitsulla mennä. Siinä haettiin Poitsu ja harjailtiin sitä sitten ja silloin tyttöä vielä pelotti, kun Poitsu on niin iso. Onhan se nyt pienen tytön näkökulmasta aivan kauhean iso vaikkei omasta mielestä niin olisikaan. Kuitenkin hän talutti Poitsun kentälle ilman mitään ongelmia.

Siitä sitten sain tytön selkään ja kysyin, että pelottaako. Ei kuulemma hirveästi pelottanut ja siinä sitten lähdettiin kävelemään. Näytin miten ohjista pidetään kiinni (tyttö oli tosiaan ennenkin käynyt ponilla talutuksessa, mutta asiat unohtuu) ja eikun menoks. Siinä sitten tehtiin pysähdyksiä ja siitä liikkeelle lähtöjä ja loppujen lopuksi tyttö ratsasti aivan yksin. Minä seisoin vähän matkan päässä ja antelin ohjeita jos oli tarvis. Ei enää pelottanut yhtään, oli vain kivaa. Kysyin sitten siinä, että haluaisiko hän kokeilla ravata (ponilla oli kerran ravannut), pakko ei olisi jos ei halua. "Jos vähäsen" kuului vastaus ja olin hyvin hämilläni, kun vielä vähän aika sitten oli pelottanut hirveästi. Sanoin sitten siinä, että ottaa etukaaresta kiinni ja ottaa ohjat käsien väliin ettei ne valuisi pois. Sitten tuli mutka vastaan: Poitsu ei suostunut ravaamaan. Vaikka kuinka maiskutin ja juoksin vierellä melkein vetäen hevosta perässäni niin ei. Onneksi sain lainattua raippaa yhdeltä ratsastajalta ja kyllä sitten se ravi sieltä tuli. Ensimmäiset ravit olivat vähän hakemista, tottakai piti totutella isomman humman askeliin. Toiseen suuntaan mentäessä ravattiin aivan koko ympyrä ja se meni todella hyvin ja tyttö hymyili kun oli niin kivaa. Siinä sitten vielä vähän aikaa käveltiin ja sitten talliin, tyttö tietenkin itse Poitsun talutti. Ei kuitenkaan riisuttu Poitsua, kun itse menin sen jälkeen ratsastamaan. Itselle jäi hyvä fiilis, kun näki kuinka paljon toinen rohkaistui ratsastuksen aikana ja oli vielä kivaakin. =)

Hienosti meni =)

Tosiaan itse sitten lähdin ratsastamaan ja pääsin nyt menemään niitä "Mikki Hiiren korvia" elikkä keskiympyrää ja siihen sitten ne voltit. Poitsulla oli gägit oliivien sijaan, koska ne jäivät tytön ratsastuksesta enkä viitsinyt niitä vaihtaa, ja en oikein tiedä oliko se hyvä vai ei. Käynnissä pyöristyi aika mukavasti, ravissa oli ei niinkään. Tuntuu, että oliivien kanssa ravissa pyöristyminen on Poitsulle helpompaa vaikkei siinä olekkaan mitään järkeä, kun luulisi gägien kanssa olevan helpompaa, koska se pitää Poitsun ylhäällä eikä silloin pääse valahtamaan etupainoiseksi. Noh en tiedä, kyllä se siitä pyöristyi, kun tarpeeksi ratsasti. Voltit olivat taas vaikeita, kun ei niitä voinut ravata ensin melkein ollenkaan ja sitten kun ravattiin niin kattelitiin ulospäin. Kyllä sekin siitä sitten alkoi luistaa. Laukka oli taas ihan hirveän tahmeaa ja laukan jälkeen tuli taas possupassia. Päätin siinä sitten pitää huomenna vapaa päivän, jos sitten taas sujuisi hommat paremmin. Se laukka saatiin kyllä kuntoon, mutta tarvitsi työstää aivan sairaasti, että homma saatiin toimimaan. Taas toinen suunta meni paremmin kuin toinen, yllättäen. Olen silti tyytyväinen, että hommat luisti loppujen lopuksi niinkuin pitikin.

Huomenna on tosiaan Poitsun, sekä minun, vapaapäivä eli en tiedä tuleeko huomenna minkäänlaista postausta =)